Satuin kuunteleen taas tän biisin. Tosi pitkästä aikaa. Kuuntelin tätä aikalailla tasan vuosi sitten ihan jatkuvasti ja siks siit tulee niin paljon muistoja.. Joskus keväällä en kestäny kuullakaan tästä mitään, tuli niin sekava olo. Toisaalta äärimmäisen kamala, toisaalta hyvä, koska se on nyt ohi (:
Muutettiin viime kesänä toiselle paikkakunnalle, kaikki kaverit jäi, en tuntenut täältä ketään. Enkä edes halunnu tuntea. Toivoin vain että pääsisin pian takaisin, en halunnu tutustua keneenkään, vihasin mun luokkalaisia jo ennen kuin olin nähnyt ketään niistä :-P
Se oli kauheeta.
Silti ihmiset oli mulle mukavia, sain kavereita, melkein vasten tahtoa, koska vasta joulun jälkeen ryhdistäydyin ja aloin ite puhuun ihmisille ja haluta oleen niiden kanssa. Loppuun asti silti toivoin, ettei mun ois tarvinnut muuttaa. Mut onpahan sekin tullu koettua. Kyllä sitä vaan selviää vaikka ois kuinka vaikeaa tahansa.
Ja saan olla kyllä kiitollinen niille ystäville jotka tuki mua kun muutettiin, piristi ja oli kokoajan siinä, ainakin puhelimella heti tavoitettavissa, vaikka etäisyyttä oli :)
Pian alkaa ammattistarrti, jännitän sitä, vaikka tiedänkin että tilanne on nyt eri ja haluun sinne. Haluun tutustuu niihin ihmisiin siellä ja kaikkea :3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti